Julkisen sektorin sisällä on kuitenkin järjestelmiä, joihin tuolla triolla ei tunnu olevan minkäänlaista vaikutusta.

Puhutaanpa tietojärjestelmistä, noista tietoyhteiskuntaihmeistä, joiden piti siirtää menneisyyteen vaivalloiset arkistointikaapit ja tehostaa tiedonkulkua ja työntekoa yhteiskunnassa.

Toisinpa kävi. Näistä samaisista tietojärjestelmistä on tullut mitä parhaimpia tehottomuuden edistäjiä.

Jokaisella kunnalla ja valtion virastolla on oma järjestelmänsä, jotka harvemmin ovat toistensa kanssa yhteensopivia.

Hurjin esimerkki löytynee maamme terveydenhuollosta, jossa voi olla jopa sairaalan sisällä käytössä satoja erilaisia yhteensopimattomia ja monesti kankeita ohjelmia, jotka eivät pysty keskustelemaan keskenään saati edes käyttäjiensä kanssa.

Jotkin tutkimukset väittävät, että jopa puolet erikoissairaanhoidon työtunneista hukkuisivatkin tiedonhallintaan.

Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty siirtymistä niin kutsuttuihin avoimen lähdekoodien ohjelmiin.

Suomalaislähtöinen Linux lienee näistä tunnetuin ja laajalle levinnein. Avoimen lähdekoodin idea on siinä, että ne ovat helposti muokattavia ja monesti ilmaisia.

Eri ohjelmistoyhtiöt taasen mustasukkaisesti varjelevat ohjelmiaan, jolloin ne suunnitellaan siten, että ohjelmat ovat yhteensopivia ainoastaan saman firman muiden tuotteiden kanssa.

Tästä seuraa, että julkisyhteisö on ”kiristetty” käyttämään ainoastaan yhden firman tuotteita kaikkialla tai sitten ostamaan eri ohjelmia, jotka eivät kuitenkaan ole yhteensopivia.

Viimeisimpien lukujen valossa Joensuuta ei pelasta edes verojen ja maksujen korotukset.

Tuottavuutta ja tehokkuutta tulisi lisätä entisestään vaikka ensimmäistäkään tuottavuusohjelmaa ei vielä ole saatu päätökseen. Yhtenä lääkkeenä tähän voisi olla avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin siirtyminen kunta- ja kuntayhtymä puolella.

Esimerkiksi Lieksassa ja Espoossa useat koulut toimivat jo Linux-pohjalta.

Paljonko mahdettaisiin Joensuussa säästää jos samaan siirryttäisiin täälläkin?

Yhtenä vertailuna voidaan käyttää oikeusministeriön laatimaa raporttia ministeriön 10 000 tietokoneen osalta.

Laskelmana käytettiin yhdistelmäkäyttöä vapaan lähdekoodin OpenOfficen ja Microsoft Officen osalta siten, että työasemista 85 prosenttia käyttäisi OpenOfficea ja 15 prosenttia käyttäisi Microsoft Officea.

Säästöt oikeusministeriön tapauksessa olisivat 5,6 miljoonaa euroa ja tuosta summasta on jo vähennetty koulutus- ynnä muut ylimääräiset kustannukset! Joensuussa sataa koulukonetta kohti joudutaan maksamaan vuosittain 4 000 euroa lisenssimaksuja Microsoftille.

Ja vielä tiedoksi niille, jotka pitävät avoimen lähdekoodin ohjelmistoja turvattomina hörhöjen, hippien tai muuten vaan idealistien puuhailuna: Puolustusvoimat ottivat vuonna 2006 käyttöön Linux -käyttöjärjestelmän kriittisten tietokoneohjelmistojensa alustana.

Roope Tahvanainen