Eksoottisten lemmikkien yleistymisestä kertoo sekin, että niitä tulee aiempaa enemmän eläinlääkärien hoidettavaksi.

Eläinlääkäri Kirsi Mäkimattila Eläintohtori Kivuttomalta Joensuun Reijolasta kertoo, että jyrsijöiden jälkeen yleisimpiä potilaita ovat kilpikonnat. Muita yleisiä hoidettavia ovat liskot ja käärmeet.

- Joskus vastaanotolle on tullut eläin, joka on vaihtanut omistajaa eikä uusi omistaja ole edelliseltä saanut tarpeeksi tietoa hoidosta. Myyjällä on vastuu kertoa oikeasta hoidosta ja mistä oikeanlaista ruokaa saa, Mäkimattila sanoo.

Papukaijoille ja muille linnuille eläinlääkärit antavat hoito-ohjeet yleensä puhelimitse, koska ne stressaantuvat herkästi kuljetuksesta.

Käytös kertoo olotilasta

Erikoisemman lemmikin terveydenhoito tuo oman haasteensa sekä omistajalle että eläinlääkärille.

Kuinka tavallinen ihminen edes tunnistaa, onko esimerkiksi viljakäärme tai hämähäkki sairas?

- Kyllähän sen ensimmäiseksi huomaa eläimen käytöksen muuttumisesta, kun tuntee lemmikkinsä ja tietää, miten se terveenä puuhailee, eläinlääkäri Mäkimattila sanoo.

Eläimillä, kuten ihmisilläkin, voi joskus olla huono päivä ja mieli maassa. Jos paikallaan kököttäminen jatkuu tuntikausia eikä ruoka maistu, on yleensä jokin vialla.

Silmien muuttuminen omituisen näköisiksi on myös merkki jostain ei-toivotusta asiasta.

- Jollain lailla kipeä lintu pitää höyhenet pörhöllään. Höyhenpuvun nyppiminen taas on yleensä stressiperäinen vaiva ja paranee ympäristön rauhoittamisella, kertoo Joensuussa Prisman tiloissa sijaitsevan Lemmikkikeskuksen myymäläpäällikkö Sari Kasuri.

Eläinlääkärin kannalta eksoottisten eläinten hoito on haastavampaa kuin kissan tai koiran hoito, koska hoito, tutkimukset ja lääkintä ovat vielä niin alkuvaiheessa.

- Helsingistä saa konsultointiapua niiltä eläinlääkäreiltä, jotka ovat erikoistuneet näihin lajeihin. Lisäkursseja on silloin tällöin jostain aiheesta. Verkostoitumisesta on myös apua eli kollegoiden kanssa vaihdetaan ajatuksia, kertoo Mäkimattila.

Vaativia lemmikkejä

Terraarioeläinten hoito on tarkkaa puuhaa.

- Terraariossa pitää olla ultraviolettilamppu sekä lämpölamppu, koska eläimet ovat kotoisin lämpimästä ja kosteasta ilmastosta, Mäkimattila sanoo.

UV-lamppu pitää vaihtaa vähintään kahdesti vuodessa, mieluiten kolmesti. Siitä häviää teho muutamassa kuukaudessa ja luonnonvaloa jäljittelevä aallonpituus ei riitä eläimen A- ja D-vitamiinin muodostukseen. Tällöin kalkki ei imeydy ja liskot kärsivät luiden ohentuessa luunmurtumista.

D-vitamiini vaikuttaa ihoon ja limakalvoihin. Sen puute voi aiheuttaa kilpikonnilla pehmeitä kilpiä ja hämähäkeillä sekä käärmeillä nahanluontiongelmia.

Suomen Herpetologisen yhdistyksen nettisivuilta www.herpetomania.fi saa lisää tietoa terraarioeläinten hoidosta.

Osa kilpikonnaroduista voi kasvaa hyvin suureksi.

Kivuttomalla on käynyt Mäkimattilan mukaan kilpikonna, jonka kilpi oli halkaisijaltaan kolmisenkymmentä senttimetriä ja korkeus oli samaa luokkaa. Tällaiselle lemmikille ei riitä terraario, vaan se tarvitsee jo pienen huoneen.

Lemmikkikeskuksen myymäläpäällikkö Sari Kasurin mukaan marsujen elinehto on hyvälaatuinen heinä, jota pitää olla koko ajan saatavilla. Ne tarvitsevat myös päivittäin C-vitamiiniannoksen, koska eivät pysty tuottamaan ja varastoimaan sitä itse.

Loiset ovat yleinen ongelma kaikilla eläimillä, joten madotus täytyy suorittaa säännöllisesti

Sari Kasurilla on kaksi amazonpapukaijaa.

Kuvaushetkellä ne ovat työpaikan yläkerrassa ja suhtautuvat valokuvien ottamiseen hyvin rauhallisesti.

- Aamunavauksen ne jo pitivät ja kujertavat nyt ihan inhimillisellä äänellä. Telkkaria näitten kanssa ei voi katsoa, koska niiden pitämä meteli on korvia huumaava, Kasuri kertoo.

Hyvin hoidettuna jää perinnöksi

Papukaijan ja kilpikonnan hankinnassa on hyvä ottaa huomioon niiden pitkä elinikä. Papukaija voi elää useita kymmeniä vuosia ja kilpikonna jopa sata vuotta.

Liskoilla ikäskaala on hyvin laaja, mutta kymmenvuotias on jo kohtuullisen iäkäs.

Terraario-oloissa eläimen ikä jää väkisin alemmaksi, koska olosuhteita ei saa samanlaisiksi kuin luonnollisessa ympäristössä

Hanna Paakkunainen