Alkupalana tarjoiltavassa savumuikkubisquitissa pääosassa on Pielisen Kalajalosteen savumuikku, jota maustavat punasipuli, kirjolohenmäti ja smetana. Pääruokana tarjotaan karitsaa.

- Jälkiruoassa taas on ranskalaista vivahdetta, luonnehtii Turunen uunijäätelöstä ja Haiskun marjatilan saskatoonihillokkeesta koottua jälkiruokaa.

- Menu lisää ravintolan paikallisuutta ja näyttää ulkomaisille vieraille, mitä täällä osataan.

Paikallisuutta

Fransmanni otti Joensuu Menun listalleen neljäntenä joensuulaisravintolana.

Ruokatieto Yhdistys ry:n kehittämän konseptin tarkoitus on tuoda esille paikallisia raaka-aineita ja edistää suomalaista ruokakulttuuria. Menuja on yhdeksässä kaupungissa.

Joensuussa menukokonaisuuksia valmistavat Fransmannin lisäksi Joensuun Teatteriravintola, Karjalantalo sekä ravintola Kielo. Joensuun Teatteriravintola tarjoaa menun pääruoaksi paahdettua vilja-ankkaa, Karjalantalo jänistä.

Kielossa menu on ollut listalla kaksi vuotta.

Muun muassa Savonselän kuhaa sisältävä menu on kiinnostanut ryhmiä. Yrittäjä Petri Heikkisen mukaan myynti oli hyvää myös pikkujouluaikaan. Asiakkaita viehättää tuoreus ja paikallisuus, sillä yhä useampi asiakas on kiinnostunut eteen tuodun ruoan alkuperästä.

- Ympäri Suomen menujen kohderyhmää ovat yritysasiakkaat sekä ryhmät. Menut ovat hyvä keino tutustuttaa ulkomaiset asiakkaat ja turistit paikalliseen ruokakulttuuriin. Menut vaihtuvat ravintoloissa vähintään neljä kertaa vuodessa, kertoo Ruokatiedon koulutus- ja kehityspäällikkö Mirja Hellstedt.

Konsepti maksaa yrittäjälle 450 euroa vuodessa. Vastineeksi se osallistuu yhteismarkkinointiin ja saa käyttää Taste of Finland-logoa.

Blinikulttuuria

Ravintolat kehittävät menuja yhteistyössä paikallisten tuottajien kanssa. Marko Turunen sai idean Fransmannin menun jälkiruokaan paikallisen saskatoonin tuottajan käytyä esittelykierroksella.

- Meillähän on näitä paikallisia menestystuotteita, esimerkiksi villisika sekä pohjoiskarjalaiset järvikalatuotteet, kertoo Hanne Leppänen Pohjois-Karjalan Aikuisopiston elintarvikealan koordinointihankkeesta.

Mirja Hellstedt on sitä mieltä, että Joensuu voisi profiloitua nykyistä enemmän venäläisen ruoan tarjoajana.

- Blinikulttuuri on vahva, mikä on osoitus siitä kuinka venäläinen keittiö näkyy suomalaisessa ruokakulttuurissa. Borssikeitto, seljanka ja kaalikeittokin ovat suomalaista ruokaa.

- En niinkään tiedä Venäjästä, mutta karjalainen ruokaperinnehän meillä on. Sieltä riittäisi edelleen ammennettavaa, uskoo Leppänen.

Hellstedt toivoisi näkevänsä menuissa nykyistä enemmän suomalaista leipäkulttuuria sekä pienpanimoiden tuotteita.

- Juomissa myös alkoholittomat vaihtoehdot tulisi nostaa esille. Alkumaljaksi sopii esimerkiksi luomuomenamehu.

Taru Väänänen