Mielenterveyden keskusliiton kouluttamat kokemustutkijat selvittivät ihmisoikeuksien toteutumista kuudessa mielenterveys- ja päihdehuollon asumispalveluyksikössä ja laitoshuollon yksikössä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Missään tutkituista yksiköissä ei havaittu merkittäviä puutteita fyysisen terveydenhuollon toteuttamisessa. Ihmisoikeudet sen sijaan toteutuivat vain vajavaisesti.

Asukkaiden huoneista puuttuivat perusvarustelut, kuten wc ja suihku sekä ruoansäilytysmahdollisuudet. Palvelujen käyttäjien mukaan heitä ei kohdeltu aikuisina henkilökunnan taholta. Joissakin yksiköissä kuntoutujilla ei ollut oikeutta edes kahvinkeittoon heidän sitä halutessaan. Tyypillistä oli myös se, että liikkumisvapautta, tv:n katselua ja seurustelusuhteita rajoitettiin. Henkilökunnan asenteet ja yksikön toimintakulttuuri vaikuttavat kuntoutumiseen. Tässä suhteessa eri yksikköjen välillä havaittiin huomattavia eroja.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen arviointi on osa kansainvälistä, 16 maassa toteutettavaa hanketta, jossa arvioidaan terveydenhuollon ja ihmisoikeuksien toteutumista kuntoutujien parissa. Suomen osuuden suorittaa Mielenterveyden keskusliitto yhdessä Kokkolan kaupungin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Arviointikäyntien pohjalta valmistuva tutkimus on osa Mielenterveyden keskusliiton Yhteinen ymmärrys ja avunanto mielenterveystyössä -hanketta (YYA-hanke). Sen keskeisenä tehtävänä on kouluttaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen käyttäjistä kokemustutkijoita, jotka kykenevät oman kokemuksensa kautta arvioimaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen laatua.

Tältä osin kyseinen toiminta linkittyy hyvin Mieli 2009 -ohjelman ehdotuksiin.

Tavoiteohjelman yhtenä kohtana on asiakkaan aseman vahvistaminen. Tähän tavoitteeseen pääsyä tukee mm. se, että palveluihin pääsy ja kohtelu on yhdenvertaista muiden palvelunkäyttäjien kanssa. Onnistuakseen tämä vaatii mm. asenteiden muutoskoulutusta, palveluvalvontaa, hoito- ja palvelutakuuta.

Myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen joustava saatavuus matalan kynnyksen periaatteella sosiaali- ja terveyskeskuksista sekä kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden käyttö palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa tukee tavoitteeseen pääsyä.

Työikäisen väestön sairauspoissaoloissa mielenterveyden häiriöt ovat Kansaneläkelaitoksen tuoreimman tilaston mukaan toisena. Kuolinsyytilaston perusteella alkoholiperäisten sairauksien tai alkoholimyrkytysten aiheuttamat kuolemat ovat kaksinkertaistuneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana.

Työikäisillä alkoholikuolemia on selvästi enemmän kuin esim. sepelvaltimotautikuolleisuutta. Pitäisi varmaan hetimmiten toteuttaa laajamittainen päihteettömyysprojekti. Asenteellisesti se voi olla vaikeaa, kun näyttää siltä, ettei alkoholin - pirun kuseksikin kutsutun - myynnin rajoittamista edes sunnuntaisin saa ääneen sanoa ilman, että menettää henkisen ja/tai fyysisen koskemattomuutensa.

Viime vuosina sekä julkisuuden henkilöt että alan ammattilaiset ovat nostaneet päihde- ja mielenterveysasioita keskusteluun. Hyvä niin. Yhä edelleen ne kuitenkin koetaan sosiaalisesti niin leimaaviksi, että niistä mieluusti vaietaan tai niitä peitellään. Rikkailla nämä peittelykulissit kestävät kasassa hieman kauemmin kuin köyhillä. Toivottavasti myös politiikkapuolella muistetaan asioiden hyvä resurssointi ja ennaltaehkäisevän työn merkitys. Tulevaisuus alkaa tänään.

Marko Haakana