Joensuulainen suggestoterapeutti Matti Myller on huomannut, että hoitoon hakeudutaan aiempaa rohkeammin. Hypnoosia käytetään laihdutuksen tukena ja tilapäisten jännitystilojen laukaisijana.

- Joka kevät vastaanotolla käy joku ylioppilaskirjoituksiin valmistautuva nuori.

Pim!

Myllerin vastaanotolla vaivutaan hypnoosiin tuijottamalla seinällä olevaa mustaa pistettä. Fiksaatiotekniikassa huomio voidaan kiinnittää yhtä lailla heiluvaan kelloon.

Varsinkin unettomuudesta kärsiville Myller käyttää myös rentoutusmenetelmää, jossa hypnotisoitava kuulee ääneen luettuja numeroita istuallaan tai makuullaan.

- Noin 70 prosenttia ihmisistä on hypnoosiherkkiä. Heistä 15 prosenttia on erittäin herkkiä, he tarvitsevat vain pienen ärsykkeen.

Ihmistä ei saa hypnoosin aikana tekemään asioita vastoin tahtoaan. Hoidettava on tietoinen siitä, missä ja kuka on. Hoidon aikaista tunnetta kuvaillaan raukeaksi ja rentoutuneeksi.

”Pim! olet kana” -tyyppinen hypnoosi onnistuu vain Aku Ankassa. Lavahypnoosi ei kuitenkaan ole silkkaa teatteria. Show’n luominen perustuu erittäin hypnoosiherkille ihmisille.

- Yleisö odottaa näkevänsä jotain erityistä, he ovat valmiiksi esihypnoottisessa tilassa. Lavalle valikoituvat yleensä ne kaikkein hypnoosiherkimmät ihmiset. Heistä osa vaipuu hypnoosiin ja loput eivät kehtaa pettää porukkaa ja tekevät mukana, Myller selvittää.

Vastaanotolla hoidettavalle annetaan ennalta laadittuja suggestioita muutoksista tuntemuksissa, ajatuksissa tai käyttäytymisessä.

Tupakoinnin lopettajalle Myller kertoo, kuinka paljon terveempänä hän säilyy savuttomana, rahaa säästyy, eivätkä vaatteetkaan haise. Lopulta ihminen saa kuulla, että hän tuntee vastenmielisyyttä tupakkaa kohtaan.

Kuulostaa oikotieltä onneen. Myller muistuttaa, ettei kertaistunto riitä riippuvuuksista irrottautumiseen.

- Tupakoijille olen sanonut, että vähintään kolme hoitokertaa. Myös hoitomotivaatio vaikuttaa tulokseen.

Huuhaa kuriin

Hypnoosiin vaivutaan Suomessa kirjavan joukon käsissä.

Hypnoosin antajalla voi olla taustallaan perinteistä terveydenhuollon koulutusta, yksityistä koulutusta tai opistotutkintoihin nivoutuvaa koulutusta. Kenttä on laaja.

- Hoidoille ei ole rajoittavaa lainsäädäntöä. Vaikka kaikkien terveydenhuollon alla toimivien pitäisi olla valvonnassa, on tilanne päässyt rehottamaan. Hoitoalalla on iso joukko esimerkiksi luontaishoitoja tarjoavia ihmisiä, sanoo Tieteellinen hypnoosi ry:n puheenjohtaja Reijo Kauppila.

Tieteellinen hypnoosi ry edustaa pääasiassa lääkäreitä, psykologeja ja hammaslääkäreitä, jotka työssään käyttävät hypnoosihoitoja. Kauppila itse on psykologi ja valtiotieteen tohtori.

Yhdistys on saanut yhteydenottoja epämääräisiä mystiikkahoitoja harjoittavista yrittäjistä.

- Keskustelua on käyty siitä, mikä on terapiaa ja mikä esimerkiksi valmennusta. Sosiaali- ja terveysministeriössä vedetään parhaillaan yhteen lainsäädäntöä, joka rajaisi hypnoosin käytön tietyn pätevyyden hankkineille.

- Lakikaan ei kaikkia lieveilmiöitä poista. Jatkossa maallikot voivat käyttää hypnoosia yhtä lailla koulutuksen, ohjauksen tai valmennuksen nimikkeellä.

Matti Myller on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja. Koska hän tekee hypnoosihoitoja suggestoterapeutin tittelillä, hoito rinnastetaan luontaishoitoihin. Asiakas ei saa hoidoista esimerkiksi Kela-korvausta.

- Jos olisin psykoterapeutti ja hyödyntäisin hypnoosia psykoterapian osana, asiakas saisi korvauksen, Myller vertaa.

Suggestoterapeutit ylläpitävät omaa Suomen Hypnoosiyhdistys ry:tään, jolla on listat terapeuteista. Sekä Kauppila että Myller kehottavat ihmisiä pelaamaan hoidon valinnassa varman päälle.

- Toivoisin, että tulevaisuudessa kiinnitettäisiin huomiota alan koulutukseen, Kauppila sanoo.

Taru Väänänen